A Rose by any other name would smell as sweet? (On naming products)

Do you remember the times when Nokia was the cell phone to have?

I do.

My first phone was Nokia, as was the second, third, fourth and so on. At some point I had a Siemens M55 for a while, but swapped pretty soon back to Nokia.

I loved my phones. My favourite was the “Kids communicator”, aka Nokia 5510. I could listen to music with it and yes, it had a full Qwerty-keyboard. (Could tell quite many stories about the quality of the keyboard – wasn’t unfortunately too good. And if you had even one beer it was almost impossible to use!)

Nokia 5510

By Manorainjan Holzapfel – Own work, CC BY-SA 3.0, $3

But the names, oh the names!

Probably the most popular Nokia phone ever, Nokia 2110 had and still has a lot of nicknames. And why? Well, because not all remember the numbers and/or like them…

After the Burning Platform memo and swapping to MS Platform, names were still based on numbers, although they had the “Lumia” at the beginning.(BTW: I think Lumia was actually a good name, although there was some controversy on it.)

Long intro, where’s the point?

Point? Yeah, sorry! The naming conventions.

I’m involved in few companies, namely Surveypal, Framery and Finnofy (also Vilkas, too, but let’s set that aside for today, shall we?).

Surveypal’s feedback management SaaS-software is, ta da, Surveypal.
Framery’s Phone Booth is named O (the letter O, based on the shape and so on).
Finnofy’s product is not that easy a case, but I’m pretty sure is named Finnofy. (Long story, can tell if someone is interested.)

All pretty solid names and don’t need that much explaining.

But Nokia with the numbers?

Just the other day I was thinking on product naming for some reason. Old announcement by Nokia popped in to mind (“We like numbers!”). They had some pretty good reasoning behind the naming:

“The first number is the relative price/feature point. So a Nokia 900* would be top dog and a Nokia 100* is the most accessible option. The second two numbers gives each device a unique identifier within that point. So we can release 99 phones at the 500 point before we have to recycle any names, for example.”
(Highlights by yours truly).

Solid reasoning and perhaps the best one:

Frankly, we like numbers. Because we aren’t afraid of experimenting, we tried something different. But at the end of the day, we learned that ‘numbers work’.
(Highlight mine.)

Yep, “we like numbers”. A good reason for a name?
Why not?

So, to sum things up:

  • products usually have a name
  • Nokia used numbers, which was imo a bit annoying and
  • they liked numbers
  • naming a product is not easy.

I tried and tried to find the announcement video for new naming conventions, but just didn’t. Sorry.
What I do remember that it had a Finnish guy showing the phone and telling about the new name, ending with “People are good with numbers. We like numbers”.

Sure. People are good with numbers – or not:) 

Anyway, Nokia had a system and it sort of worked.

Apple, yeah, Apple.  iPhone is shorter.
I remember laughing at the Nokia names back at the days, but do look at the iPhone-names now:

Makes you want to, hmm, do something? They have a naming convention, but in my opinion not too good one. And yes, the iEverything is sort of funny, too.

Easy? No.

Conclusion?

  • I still love my old Nokia phones
  • .. but the names were awful
  • Naming a product is not easy.
  • … and whatever the name is, someone is going to laugh.
  • … so name it the way you like, and if you “like numbers”, just numbers:)

(Just Google away, quite many links🙂

WordPress and auto-updates (or how I began to respect quota once again)

Long time no see!

My WordPress-installation has mostly been auto-updating itself for the last six months. Except when it didn’t.

Something came up at the of December, auto updates didn’t go through. Had a look on the installation. Had a look on the file permissions. Had a look on the DB.
Nothing seemed to be wrong.

Oh well, that’s life. Had other things to do.

The other day wanted to write a short blog about profile pictures (will do that, hmm, this week?) in social media. Got in, started writing, text typed in the editor was white. WTF? Bit hard to read when it’s white on white.

Googled around, was not the only one. Alas, didn’t once again have time to do anything for the issue, just closed the editor and swallowed my pride.

Today I went for the manual updating of WordPress, nowadays usually imo a bad, bad idea.

Uploaded the files, tried to run the update page. Whoa!

At first, the ABSPATH-problem. Solved that. (Problem with wpconfig or something..)
Then, another issue:
“Fatal error: Call to undefined function wp_enqueue_style() wp-admin/update-core.php”

Sh*t.

What now?
Re-installation. Didn’t work.
File permissions.
Didn’t work.

Google, google, google away!

And finally, a sidenote in some help article: “.. was caused by insufficient disk quota“.

And yes, there it was, the solution. I had ran out of disk quota. How can that be?
A quick look at the server, found the culprit, my ancient personal site was still there, just taking up space. RM did the trick and yes, everything works!

A few things I wonder:

  • why doesn’t WordPress provide better error messages? (Yeah, yeah, can’t get everything.)
  • How difficult is it to do even small things when you’re busy? (Too damn hard.)

Takeaway:

  • Always check the disk quota. Always. (Easier than checking everything else as I did.)

Aino, sähköposti ja yhdys Sanat.

Sain postia. Aino tarjoaa palveluitaan eli “2-3 lauseen ja linkin lisäämistä sivuilleni vuodeksi“.

aino_terveiset

Enää pitäisi selvittää
a) miksi minä haluaisin että Ainon edustama “netti media toimisto” lisää sivuilleni sisältöä (=mitä minä tästä hyödyn. Eikös tämä ole myynnin perusasia, pitäisi perustella asiakkaalle koituva hyöty?)
b) miksi tämä viesti “kuullostaisi” hyvältä (keskustelua kuulostaa <–> kuullostaa löytyy googlesta yllin kyllin, Kielitoimiston artikkeli)
c) .. ja miksi lähettäisin listan “mahdollisista muista omistamistani sivuista Ainolle”. (eikö se voi itse ottaa selvää?)
d) … ja pitäisikö minun maksaa sovittu hinta vai maksaisiko Ainon toimisto sen?

Luottamusta netti media toimistoon ei varsinaisesti lisää yhdys Sanojen osaamisen lisäksi Ainon muotoa @gmail.com oleva sähköpostiosoite, Ai niin, muistinko mainita ettei intter Netti Sivutkaan ole aivan kunnossa? (Kts kuvakaappaus alla.)

aino_sivut

Tai siis, enhän minä tiedä ovatko sivut kunnossa. Ei huvittanut käydä katsomassa sertifikaattiongelmien takia.

Tästä opin:

Mikäli haluaisin myydä palveluitani sähköpostilla, huolehtisin seuraavista:

  1. Kieliasu on suurin piirtein kunnossa. Kaiken ei tarvitse olla täydellistä, mutta jos ne yhdys Sanat nyt kuitenkin.
  2. Perustelisin asiakkaalle mitä hyötyä tarjoamastani ratkaisusta on. (Esim näin: “Kun lisäämme linkin ja pari lausetta sivuillesi voit saada jopa 200 euron kuukausitulot tekemättä mitään.” –> Tämä tosin olisi johtanut postin välittömään päätymiseen spämmiin)
  3. Huolehtisin, että tekniset asiat (kuten sivuston SSL-sertfikaatti) ovat kunnossa.
Ei mulla muuta, jatkakaa.

Saavutettavuudesta (eli rahan ylistys)

Pääseekö vanhoista työasioista ikinä eroon?

Ehkä.

Ehkä ei.

Saavutettavuus, vanha (apinan) leipäpuuni kiehtoo jollain tavalla edelleen.

Olen määritellyt diplomityössäni (2006) sivukaupalla saavutettavuutta ja vääntänyt sen suhteestä esteettömyyteen. Pointit edelleen valideja, esteettömyys poistaa esteitä ja saavutettavuus mahdollistaa. Pieniä semanttisia eroja, käytännön ero erittäin suuri.

“Merkittävin (joskaan ei kovin suuri) ero saavutettavuuden ja esteettömyyden välille määritelmän tasolla muodostuukin juuri näkökulmasta; saavutettavuus mahdollistaa, esteettömyys poistaa. Molempien tavoitteena on tietenkin sama; turvata yhtäläiset mahdollisuudet eri ominaisuuksilla varustetuille henkilöille. Esteettömyys pyrkii ottamaan huomioon tiettyjen erityisryhmien tarpeet saavutettavuuden tähdätessä siihen (esim. [Stakes 2002]), että käyttö olisi mahdollista kaikille. [Sanastokeskus TSK 2005] Esteettömyyden perinteisten määritelmien mukaan näkökulma on yleisestä yksittäiseen kun taas saavutettavuudessa pyritään yksittäisestä yleiseen.”

(Lihavoinnit tehty jälkikäteen)

 

Esteettömyys on perinteisesti ollut erilaisten erityisryhmien ja etujärjestöjen kielenkäytössä viihtynyt termi, saavutettavuus on hieman uudempi tulokas (ja teknisemmässä, it-ympäristössä viihtyvä käsite).

Onko termillä sitten väliä?

Mielestäni on.

A rose by any other name would smell as sweet

Lienee selvää, että verkkopalvelut ovat minulle aina saavutettavia, eivät esteettömiä.

Hyvä niin.

Kysymys:
Olisivatko rakentamiseen ja (mahdollisesti) erityisryhmien tarpeisiin liittyvät rakennusmääräykset niin tiukka paikka ihmisille mikäli ei puhuttaisi “esteettömästä rakentamisesta” (vaan “saavutettavasta rakentamisesta”)?

Jospa ei perusteltaisikaan vaatimuksia kylpyhuoneiden pyörätuolipääsystä esteettömyydellä ja erityisryhmillä, vaan väestön ikääntymisellä ja sillä että asunnosta saa tulevaisuudessa paremman hinnan? (=Asunto sopii kaikille ryhmille ja kuka tahansa voi sen ostaa = laajempi ostajakunta.)

Olisikohan Bruce Oreckille uponnut paremmin saavutettava rakentaminen kuin esteetön? (Lue HeSarin vanha juttu: Suurlähettiläs Oreck haluaa pienempiä oviaukkoja – esteettömyys­säädöksiin saattaa tulla muutoksia)

Mitäs jos perustelu ei olisikaan se, että “tämä on erityisryhmille parempi” tai “teemme tämän koska laki vaatii” vaan “teemme tämän, koska sopii useammalle = useampi voi käyttää palveluamme = saamme enemmän rahaa“?

Tavallaan radikaali ajatus ja tavallaan ei. Kuten eräs saavutettavuuspiireissä (esteettömyyspiireissä?) kohtuullisen tunnettu henkilö takavuosina totesi:
“Samaa rahaa me kaikki käytetään.”

Ehkä hieman ahdasmielinen ja kovin tekninen lähestymistapa, mutta itse uskon euron (tai dollarin) ihmeelliseen voimaan – jopa positiivisessa mielessä. 

Selvitys: Esteettömyys nostaa rakentamisen kustannuksia vain prosentin (HS, 15.12.2014):
Kalleimpia esteettömyyskorjauksia ovat hissien jälkiasennukset. Selvityksessä arvioidaan, että ilman avustuksia hissi maksaa 125 000–250 000 euroa porraskäytävää kohden.”

Pakko kysyä vielä kerran; olisiko vaikutelma ollut erilainen jos otsikko olisi kuulunut näin:
Selvitys: Saavutettava rakentaminen nostaa rakentamisen kustannuksia vain prosentin.
Tai vielä mieluummin:
Selvitys: Kaikille sopiva rakentaminen nostaa rakentamisen kustannuksia vain prosentin.

Pakollinen juustoinen lopetus:
Ei rakenneta esteitä niitä poistaaksemme – saavutetaan yhdessä?

Kuntoiluvaunuun, mars mars!

Aina silloin tällöin tulee matkustettua junalla Tampereelta Helsinkiin.
Tai noh, itse asiassa varsin usein.

Työpisteeni sijaitsee tällä hetkellä rakkaassa pääkaupungissamme. Kotini sijaitsee Suomen parhaassa paikassa eli Tampereella. (Hiljaa siellä takarivissä. Turkua ei lasketa.)

Teen useimmiten töitä junassa sekä aamuisin että iltaisin. Toisinaan myös luen tai nukun. Kätevää on ja matkustusmukavuus hyvä.

Pitkähkön työmatkan ongelmia on se, että sen kulkemiseen kuluu paljon aikaa. Se kaikki aika on pois reenaamiselta ja muulta elämältä. (Niin, kai sitä muutakin elämää on kuin töiden tekeminen ja reenaaminen. Vaimolta voi kysyä miten asia oikeasti on.)

Reenaaminen on elämän suola. Olisihan se sitäpaitsi vielä joskus kiva tehdä ennätys 500 metrillä pikaluistelussa tai maratonilla juoksutossujen kanssa.

Harjoitteluun kuluu kuitenkin erittäin paljon aikaa. 20-30 kilometrin juoksulenkki vie aikaa 2-3 tuntia. Kolmen tunnin pyörälenkki kestää sen kolme tuntia. Pitäisi päästä liikkumaan neljänä päivänä jos haluaisi tuloksia.

Ynnätäänpäs:
+ noin kaksi tuntia julkisissa (juna, bussi)
+ normaali työpäivä
+ noin kaksi tuntia julkisissa (juna, bussi)

Tähän sitten päälle vähintään tunti liikuntaa (+ rytkyjen pukemiset, suihkut jne).

Helppoa, eikö?

Entäs sitten jos junassa olisi kuntoiluvaunu? Kuntopyöriä, muutama muu kuntolaite jne.

Lisämaksullinen, toki.

Aamun voisi aloittaa kuntoiluvaunussa lämmittelemällä kuntopyörällä ja tekemällä pienen kuntopiirin. Pasilan asemalta kehtaisi kyllä mennä töihin asti hieman haisevanakin, siellähän se suihku odottaa.

Pendolino kulkee Tre-Hki -väliä n 1,5 h. Tehokasta aikaa jäisi ehkä noin tunti. Käy pienestä harjoituksesta ainakin minulle.

Vaikea toteuttaa? Varmasti.
Mahdotonta? Tuskin.
Kannattamatonta toteuttaa? Mahdollisesti.

Voisihan siellä junassa olla tupakoitsijoiden lisäksi kuntoilijoillekin pistäytymisvaunu, eh?

VR, arvonlisävero ja “hintoja ei ole nostettu”

VR, oi VR.
Käytän palveluksiasi lähes päivittäin työmatkallani.
VR, oi VR.
Olen melko tyytyväinen siihen mitä saan vastineeksi matkasta maksamalleni rahalle.
VR, oi VR.
Silti aina välillä vituttaa.

Arvonlisävero (ALV) nostettiin tunnetusti vuoden 2013 alusta 24 prosenttiin. Vanha ALV oli 23 prosenttia (vastaavasti 9–>10 ja 13–>14).
Järkeilin itsekseni hintavaikutusta. Eikös se pitäisi olla prosentti?

VR, oi VR.

Ei tietenkään ole.

Alla katkelma usein kysytyistä kysymyksistä VR:n sivuilta:
Miksi junalipun hinta tutulla reitillä on noussut? Onko kaikkien lippujen hintaa nostettu?
Yleistä hinnankorotusta ei ole tehty. Tarjolla on erihintaisia lippuja, joilla on erilaiset myyntiehdot. Liput hinnoitellaan todellisen, kuljetun matkan mukaan ja hinta saattaa vaihdella, jos kohteeseen voi matkustaa vaihtoehtoisia reittejä. Lippu-uudistuksen myötä tarjolla on jokaiselle yhteysvälille erihintaisia lippuja. Ostamalla Ennakkolipun hyvissä ajoin verkkokaupasta matkan hinta on hyvin edullinen verrattuna aiempaan kiinteähintaiseen junalippuun.
(http://www.vr.fi/fi/index/junaliput/useinkysyttya_35.html)

“Yleistä hinnankorotusta ei ole tehty”.Ahaa, selvä.

Lasketaanpa hieman:
Käyttämäni lipun hinta 2012 oli 16,54 eur per lippu.
Sen hinta 2013 on 17,28 euroa.
Nopealla laskutoimituksella hintaa on nostettu noin 4,3 prosenttia.

Mikäli yleistä hinnankorotusta ei ole tehty (kuten UKK:ssa lukee), on hinta sitten vanha hinta + korotettu arvonlisävero.

Näin se ei kuitenkaan nyt sitten ole.

Ja sieltähän se löytyy, päivitetty melkein heti sen jälkeen kun asiasta VR:lle ensimmäisen kerran reklamoin (eli 2.1.2013):
Junalippujen hintoihin muutoksia

Junalippujen hintoihin on tullut muutoksia 1.1.2013 alkaen. Junalippujen hinnat kotimaan kaukoliikenteessä ja VR:n vyöhykeliikenteessä ovat nousseet keskimäärin 4,5 prosenttia. Hintamuutos johtuu yleisen kustannustason noususta sekä arvonlisäveron korotuksesta.”

(http://www.vrgroup.fi/fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_20130102104233.html)

VR, oi VR.
Miksi nostat hintoja siitä etukäteen ilmoittamatta aina tammikuun ensimmäisenä?
Tai noh, ehkä et aina.
Olihan tämä vasta toinen vuosi peräkkäin kun käytän jatkuvasta palveluitasi ja huomaan asian nopeasti.
Ei saa yleistää.

VR, oi VR.
Miksi väität ettei yleistä hinnankorotusta ei ole tehty kun se on todistettavasti kuitenkin tehty?

VR, oi VR.
Miksi et tiedota asiasta etukäteen?
(Päivä korotuksen jälkeen ei ole etukäteen.)
Moni kanta-asiakkaistasi (minä mukaan lukien) haluaisi ostaa lippuja varastoon vanhalla hinnalla.
Muutoksesta kertominen olis, niinku asiakaspalvelua. Tuottais tyytyväisempiä asiakkaita. Niinku.

VR, oi VR.
Noin vuosi sitten tiedotitte yleisestä hinnankorotuksesta 27.12. Selititte vastineessanne reklamaatiooni että “tiedotus oli hukkunut tapaninpäivän myrskyn tiedotuksen alle“, pahoittelitte kovasti ja annoitte muistaakseni kymmenen euron junasetelin.
Kiitin ja käytin kymmenen euron setelin – yllättäen – junamatkaani.

Tänä jouluna ei myrskynnyt.
Junat olivat ajoissa.
Pyhät olivat toki pitkät.
Onko selitys tällä kertaa eri?

Ihanasti vastausta odotellen,
vakituinen matkailija.

Normaali on uusi musta eli Sampo Pankista Danske Bankiksi

Sampo-pankki (kirjoitettu tarkoituksella oikein) on nyt Danske Bank.
Hieno juttu, eipä siinä mitään.

Pankilla on laaja mainoskampanja uudesta normaalista (” a new normal demands New Standards”), ainakin Suomessa englanniksi. Näin lienee muissakin Danske Bankin maissa.

Ilmeisesti uusi nimi on uusi normaali. Tälle sitten täytyy olla uusia standardeja olemassa. Hä?

Ystäväni Jukka testamenttasi kurssiperintönään aikanaan Tim B-L:n artikkelin “Cool URIs don’t change“. Artikkeli kertoo noin lyhykäisesti sanottuna siitä miten verkko-osoitteesta A pitäisi tehdä ohjaus verkko-osoitteeseen B tietyissä tilanteissa (siten että käyttäjä ei sitä huomaa).

Yksi tällainen tilanne voisi olla vaikkapa yrityksen nimen muuttuminen.
Tuleeko esimerkkejä mieleen?

Minulle tulee:
Sampo-pankin verkkopankki löytyi osoitteesta https://verkkopankki.sampopankki.fi/.
Uusi verkkopankki löytyy loogisesti osoitteesta https://verkkopankki.danskebank.fi.
Hiljaa hyvä tulee, eikö?

Mennäänpä sitten siihen vanhaan osoitteeseen, eikös se pitäisi kaikkien taiteen sääntöjen (ja standardien!) mukaan ohjata uuteen osoitteeseen ja suoraan verkkopankkiin?
Toki toki.

sampo_uusi_normaali

Sampo Pankin verkkopankki ohjaa Danske Bankin etusivulle.

No mitä v*ttua?
Mikäs tässä meni pieleen?

“Tämä muutos ei ole vain väliaikaista. Tämä on nyt uusi normaali.
Tämä uusi normaali vaatii meiltä uutta tapaa toimia.”

Tässä lienee taustalla Dansken tietoinen päätös.
Rikotaan standardia, ei tehdä uudelleenohjausta kuin uuden sivuston etusivulle.Tämä toki opettaa ihmisille “uuden normaalin”, kirjanmerkit on pakko päivittää eikä vanhoja häntiä jää jäljelle.

On silti aika ärsyttävää.

Danske Bankin uusi normaali on siis se, että standardia ja suosituksia voi surutta rikkoa koska “tämä on nyt uusi normaali“.

Käytänkin samaa argumenttia vaimon kanssa seuraavan kerran kun teen hankintoja häneltä kysymättä.
“Ei kulta, kyllä tämä Mäkki on parempi kuin PC.
Ei se mitään että muu perhe ei osaa käyttää sitä eikä vanhat softat toimi.
Tämä on nyt uusi normaali.
Tämä uusi normaali vaatii meiltä uutta tapaa toimia.”

Kiitos, Danske. Kotirauha on taattu!