Taustaa:

Tutkija 1: Oletkos jo tutustunut siihen uuteen Eclipsen lisäpalikkaan?
Tutkija 2: Enpäs ole. Mistäs sen löytää?
Tutkija 1: No se on meidän del.icio.us -tilissä.
Tutkija 2: Jaaha. Minäpä katson.
(Mukaillen lähteestä Huhtamäki & Kaikuvuo 2006)

Del.icio.us?

Sosiaalinen kirjanmerkkipalvelu Delicious on sinällään kätevä tapa hallita yksilön tai yhteisön linkkivirtaa ja jakaa tietämystä(kin?) (Huhtamäki & Kaikuvuo 2006).

Muita lähes vastaavia palveluita on olemassa merkittävän suuri määrä, esimerkiksi Ma.gnolia, Furl ja suomalainen Herq. Sinällään valitulla palvelulla ei ole merkitystä; toteutukset ja käyttöliittymä vaihtelevat, mutta pohjimmiltaan kyse on (lähes) samasta palvelusta.

Kysymys palveluiden ylitarjonnan meressä kuuluukin; mitä jaetaan ja onko palvelun käytöstä oikeasti hyötyä?

Deliciouksen tapauksessa hyödyt ovat suhteellisen suuria; bookmarklet tai vastaava selaimeen ja sivun tallentaminen sujuu helposti (kts esim. Parikka 2006).

Käytännössä linkkeihin liitetään lisäysvaiheessa avainsana (tai sanoja), joiden perusteella linkkejä voidaan myöhemmin hakea, suodattaa tai yhdistellä. (Lisää aiheesta lähteessä Huhtamäki & Kaikuvuo 2006 ja Parikka 2006)

Ongelma?

Deliciouksen menovesi loppuu käyttökokemusten perusteella kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa, kun linkkejä on tilillä paljon (lue: yli tuhat).

Mitä löytyy ja miten?
Miten täyttyy käyttöskenaario?

Vastaus: ei löydy. Ei täyty.

Toinen ongelma liittyy tallennettuihin resursseihin (eli linkkeihin) itseensä; hypertekstilinkki rikkoutuu varsin helposti (ns. link rot -ilmiö). Tällöin linkkejä pitäisi pystyä jotenkin ylläpitämään, jotta eheys voitaisiin taata.

Kirjanmerkkejä tulee pystyä jotenkin jäsentämään ja tietoa käyttämään paremmin hyödyksi. Myös kirjanmerkkien ylläpidon tulisi olla helpompaa ja käytännössä lähes automaattista.

Ratkaisuja?

Miten esitetyt ongelmat pystyttäisiin ratkaisemaan? Mikä avuksi ongelmiin?

Linkkien ylläpitämisen helpottaminen?

Furl -palvelu (ja moni muu!) tarjoaa ratkaisuksi linkkien ylläpitoon ja link rot -ilmiöön (toimivan) sivukaappauksen tallentamista linkin tallentamishetkellä. Palvelussa on ainakin oman ilmoituksen mukaan varattuna riittävä määrä tilaa kunkin käyttäjän tallentamille sivuille.

Palvelulle sivukaappauksien tekeminen on kuormittavaa; esimerkiksi Furl-palveluun n. 1300 delicious -linkin lisääminen aiheutti merkittävän määrän virheilmoituksia ja palvelimen hidastumista (eikä lopulta edes onnistunut). Furl saattaisikin olla toimiva ratkaisu, mikäli tietojen tallentaminen aloitettaisiin vasta nyt.

Visualisointi

Eräs ratkaisu suuren tietomäärän hallintaan on pyrkiä visualisoimaan kerättyä linkkikantaa jotenkin.

Eräs ratkaisu on ns. tagipilvi. Tagipilvessä esitetään kaikki tai osa käyttäjän avainsanoista (eli tageista) jollakin tapaa järjestettynä (esimerkiksi yleisyys tai aakkostettuna). Avainsanan (kirjasin-)koko usein kasvaa sen mukaan, montako kertaa avainsanaa on käytetty resurssien luokitteluun. Allekirjoittaneen linkkikokoelman tapauksessa (kts. oikea alakulma tässä blogissa) esimerkiksi avainsanat “accessibility” ja “blog” korostuvat.

Tagipilvi on sinällään hyvä keksintö, mutta ei auta (ainakaan merkittävästi) tietyn resurssin löytämisessä); löytämisestä tulee helposti selailua.

Toisena visualisointiin pohjautuvana ratkaisuna voidaan mainita extispicious (http://kevan.org/extispicious). Jälkimmäinen muodostaa käyttäjän avainsanoista satunnaisen tekstiin perustuvan näkymän, jossa avainsanan kirjasimen koko vaihtelee yleisyyden mukaan (katso esimerkiksi allekirjoittaneen Delicious-tilin visualisointi) .

Hyöty visualisoinneista? Suhteellisen pieni, ainakin pelkältään käytettynä.

Ryhmittely

Delicious (muiden palveluiden seuratessa) tarjoaa nk. bundle -toiminnallisuuden, jossa tiettyjä avainsanoja voidaan ryhmitellä (esimerkiksi perustuen käyttäjän assosiaatioon, avainsanojen samankaltaisuuteen tai muuhun sellaiseen) käyttäjän toimesta. Tämäkään ei kuitenkaan käytännössä helpota asioita silloin, kun kirjanmerkkejä on paljon.O

Osoittaminen

Delicious tarjoaa nykyään mahdollisuuden osoittaa linkin oman tilin lisäksi myös jollekin toiselle palvelun käyttäjälle erityistä avainsanaa (for:tilin_nimi) hyödyntäen. Osoittaminen tehdään linkkiä lisättäessä kirjoittamalla yhdeksi avainsanaksi osoitus toiselle tilille, jolloin linkki näkyy vastaanottajan erityisellä sivulla (“for you” -sivu).

Edellinen on käytännössä toimiva tapa ratkaisten ainakin teoriassa osan lähteessä Huhtamäki & Kaikuvuo (2006) esitetyistä ongelmista. Ominaisuus ratkaisee myös jossain määrin ongelman yhteisön ja sen muodostavien yksilöiden omista linkkikokoelmista; osoitus voidaan tehdä yhteiselle tilille tai päin vastoin.

Käytännössä ongelmaksi muodostuu kuitenkin linkkien hyväksyminen omaan tiliin liitettäväksi osoitus -sivulta; esimerkiksi tätä kirjoitettaessa allekirjoittaneen henkilökohtaisella tilillä on yli sata linkkiä odottamassa hyväksymistä. Ei siis ratkaisua tästäkään!

Sosiaalisen verkoston hyödyntäminen

Palvelut tarjoavat myös mahdollisuuden yhteisöllisyyden hyödyntämiseen liittyen usein myös linkkien osoittamiseen. Delicious -palvelussa ominaisuus toteutetaan verkostoitumisessa , jossa eri käyttäjät liittyvät toistensa suosikeiksi ja vastaanottavat “verkostoltaan” linkkejä omaan tiliinsä hyväksyttäväksi.

Edellinen toimii jälleen kerran mainiosti niin kauan kuin verkosto on pienehkö ja ei kovin aktiivinen. Suurella ja aktiivisella verkostolla linkkien määrä kasvaa nopeasti hallitsemattoman suureksi, jolloin linkkien hyväksyminen muodostuu ongelmalliseksi.

Kirjanmerkkien vienti ulos palvelusta

Delicious -kirjanmerkkien saaminen ulos palvelusta onnistuu helpoimmin RSS-muodossa (Really Simple Syndication tai RDF Site Summary -muodossa, kts. englanninkielinen wikipedia-artikkeli aiheesta).
Myös HTML -muotoinen (Hypertext Markup Language) listaus linkeistä onnistuu helposti

Edellisistä ei kuitenkaan ole linkkien jäsentelyn kannalta merkittävää hyötyä, koska RSS-virrasta ei saa tilin kaikkia linkkejä (näyttää vain tietyn määrän viimeksi lisätyistä linkeistä) ja HTML-muotoista tiedostoa on hankalahko käsitellä koneellisesti. Lisäksi HTML-tiedostossa ei näytetä linkkeihin liitettyjä avainsanoja.

XML -muotoisena (Extensible Markup Language) linkit saa ulos käyttäen deliciouksen omaa rajapintaa osoitteessa http://del.icio.us/api/posts/all.
Edellinen kysyy tilin tunnusta ja salasanaa ja luo XML -tiedoston, jonka saa tallennettua omalle tietokoneelle (jälkikäsittelyä tai vaikkapa varmuuskopiointia varten).

Varsinainen jälkikäsittely?

Linkkien jalostamiseen tehokäyttöön on olemassa monta ratkaisua, joille XML -muotoinen linkkikanta tarjoaa hyvän perustan.

1. Linkkitiedoston voi esimerkiksi siirtää Mag.nolia- tai Furl -palveluihin. Ongelmat ovat kuitenkin lähes samat palvelukokonaisuuksien erojen ollessa pieniä. Lisäksi ongelmaksi muodostuu linkkien päivittyminen (tai pävittäminen); mikäli käytetään edelleen delicious-palvelua linkkien lisäämiseen, joudutaan päivittäminen muihin palveluihin hoitamaan pääsääntöisesti manuaalisesti.
2. Linkeistä voi tehdä räätälöidyn Google -hakukoneen (Singh 2007), jolloin pystyy hyödyntämään Googlen hakukonepalveluita linkkikokoelman yhteydessä. Tällöin Googlen räätälöidylle (custom) hakukoneelle annetaan syötteenä sekä varsinaiset linkit että edellisten annotoinnit (avainsanat), joiden yhdistämisen tuloksena syntyvä hakukone tekee hakuja linkkikokoelman sivustoihin. Sinällään toimiva kokonaisuus, jonka lopputulosta pääsee tarkastelemaan Singhin tekemästä hakukoneesta.
3. Linkit voi ladata johonkin muuhun jatkokäsittelyä tekevään ohjelmaan tai palveluun. Esimerkiksi Delicer -palvelu on Windows-ympäristössä toimiva ohjelma, joka tarjoaa kaikkien käyttäjän avainsanojen ja linkkien hallinnan samassa näkymässä. Ohjelma myös hakee linkin viittaaman sivuston valittaessa automaattisesti, jolloin linkkikokoelman tarkastelu helpottuu. Delicer ratkaisee päivittymisen ongelman; ohjelma käyttää Deliciouksen omaa rajapintaa linkkien hakuun ja ylläpitoon.
4. Ainahan voi tehdä oman toteutuksen linkkejä jäsentävästä työkalusta. Hyödyntäen Deliciouksen rajapintoja linkkikokoelmaan pääsee käsiksi vaikkapa php:lla (Php Hypertext Preprocessor), javalla tai vastaavalla. Ongelmaksi muodostuu jälleen sen hahmottaminen, mitä halutaan tehdä ja miksi!

Johtopäätöksiä?

Delicious -palvelun tai vastaavien käyttö yhteisön tiedon jakamisessa on toimiva tapa niin kauan kuin jaettava tiedon määrä pysyy pienehkönä. Suuremmilla määrillä törmätään ongelmiin linkkien ylläpidon ja tiedon jäsentämisen suhteen.

Osoittaminen, sosiaaliset verkostot, visualisoinnit ja mahdollinen jälkikäsittely pyrkivät omilta osiltaan ratkaisemaan tiedon hallinnan ja jäsentämisen ongelmaa, mutta eivät onnistu siinä (ainakaan kovin) hyvin.

Varsinainen ratkaisu yhteisön tietämyksen hallintaan jää siis edelleen odottamaan tekijäänsä; sosiaalisten kirjanmerkkipalveluiden hyödyntäminen ei tarjoa hopealuotia.
Hyvän alun kylläkin.

Lähteet ja lisätietoja:

Huhtamäki, J., Kaikuvuo, I. 2006. Yhteiset kirjanmerkit tiedon jakamisen välineenä. Teoksessa: Muttonen, J. (toim.) ITK’06, Carpe Diem – suuntaa huomiseen. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi, Aulanko, Hämeenlinna 6.-7.4.2006. Hämeen kesäyliopiston julkaisuja, sarja B. Esitys saatavilla pdf-muodossa: http://matriisi.ee.tut.fi/~huhtis/esitykset/itk-2006-yhteisetkirjanmerkit.pdf (PDF 1.37 MB)

Parikka. R. 2006. Miten liityn ja käytän Del.icio.us social bookmarking palvelua. Saatavilla www-muodossa:
http://www.valt.helsinki.fi/optek/luennot/ohjeet/delicious/

Singh, V. 2007. Google Co-op just got del.icio.us!. Saatavilla www-muodossa: http://zooie.wordpress.com/2007/01/03/google-co-op-just-got-delicious/.

Related posts:

1. Saved: Saavutettavuustason todentaminen, automaattitarkistimet ja luotettavuus.
2. Saved: Opera Mini (Simulator)
3. Draft/saved: Ubiikkia juoksukokemusta etsimässä